Ouagadougousta tulee hieman mieleen Paraguay - taalla ihmiset yrittavat jutella kadulla muukalaiselle yhta uteliaan ystavallisesti, yrittajyytta on samalla lailla tien varsilla limsakauppiaista alkaen ja elama on lungia paahtavassa kuumuudessa. Talot on erikoisia kyhaelmia, osa ilman kattoa, pyykit kuivumassa pihoilla, lapsia juoksentelee ympariinsa. Silti Paraguay, Etela-Amerikan koyhin valtio, oli niin paljon modernimpi ja kehittyneempi kuin Burkina Faso (vasta yhden Burkina-paivan perusteella toim. huom.).
Pimeys laskeutuu Ouagaan kuuden jalkeen. Putiikit aaltopeltitaloissaan sytyttaa valojaan ja hiekkateiden varsille nostellaan entista enemman tuoleja. Miehet kokoontuu yhteen istuskelemaan ja rupattelemaan, juomaan kenties kahvia. Vain paatiet on asfaltoitu, niilla lukuisista pratkista koostuvaa liikennetta ohjaa punaiset liikennevalot. Muita vareja ei monienkaan risteysten liikennevaloissa tarvita. Kaikilla pienemmilla teilla liikennetta saatelee vain jokaisen kuskin oma harkintakyky ja joku sanaton kuskien yhteisymmarrys, jota en tajua. Autojen alta saa kiirehtia pois. Iltaisin Ouaga nayttaa Burmalta.
 |
| Burkinan herkullinen paikallisolut Brakina ja näkymä majatalosta sivukujille |
 |
| Koululaiset ujosteli mua alkuun, lopulta sai sanoa bonjourit jokaiselle |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti