Kirjoitan tata rutikuivasta polyisesta Ouagadougousta sahkokatkon keskelta. Saa nahda saako tana yona nauttia tuulettimen viileydesta. Vilina ei tunnu kaupungista loppuvan sahkottakaan, tahan on ehka totuttu. Mun reissun aikana taa on toka sahkokatko. Ruokaa kypsennetaan muutenkin paljon nuotioilla, joten nalkaiseksi ei ilman sahkoa jaa. Avotulta on erityisesti ilta-aikaan solkenaan reunustamassa katuja. Notskilla grillataan kalaa ja ne paivalla jaloissa pyorineet kanat. Kiehuvassa oljyssa paistetaan banaani-, jamssi ja cassavapalat.
Sahko on kuulemma Afrikan kalleimpia, kansa Länsi-Afrikan koyhimpia. Noin 80 % kansasta asuu ruraaleilla alueilla, ja kaikkialle ei sahkoja ole vedetty. Taalla keskipalkka on jonkun mukaan 60 000 FCA, 90 euroa, kuussa. Minimipalkka on 36 000 euroa, 55 euroa. Se ei ole paljon rahaa, etenkaan jos lapsille pitaisi maksaa koulu. Nainen synnyttaa keskimaarin 6 lasta, joten siina riittaa koulumaksuja. Vaikka alakoulu on pakollista, kylissa rahapulan takia pojile saatetaan mieluummin opettaa metsastysta, talonrakennusta ja muuta konkreettisesti elintarkeaa. Tytoille opetetaan ruuanlaitto ja lapsista huolehtiminen.
Edellisen jalkeen ei yllata etta lukutaitoprosentti on noin 30. Sitä on jotenkin vaikea oikeasti sisäistää, ennen kuin ensin ihmettelee ja sitten ymmartaa miksi pitkanmatkanbussiin lastautuessa poitsu osoittaa jokaiselle yksitellen heidan lipuissaan lukevan istumapaikan sijainnin. Paikkanumero lukee kissankokoisella bussilipussa ja sama numerointi penkkien ylapuolella bussissa. Tai sitten en vaan tajua kaikkea.
Länsimaisella perspektiivillä katsottuna tänne matkatessa on saanut luopua aika paljosta. Lamminta vetta on ollut toistaiseksi vajaa puolet matkasta. Koko ajan on itse likainen. Ruoka jonka syon on hyvinkin kulkeutunut monien likaisten kasien lapi. Ruoka, roskat ja muut tavarat on sulassa sovussa keskenaan. Ei ole kielitaitoa, ei ole juurikaan syvallisempia keskusteluja. Ei siistejä vaatteita, vain nyrkkipyykkipesuissa kulahtaneita rättejä jotka ovat hiekassa silla sekunnilla kun ensimmainen auto ajaa ohi.
Silti mulla on niin paljon verrattuna paikallisiin: tarpeeksi rahaa elää niin hyvin kuin naissa olosuhteissa mieli tekee, terveys, koulutus ja lukutaito. Ennen kaikkea on mahdollisuus valita itse, että oon täällä. Moni paikallinen haluaisi taalta pois, Eurooppaan. Lapsilla on nalkainen pomppovatsa ja aikuiset laskevat tarkkaan rahojaan, raatavat pitkaa paivaa. Maailma tuntuu aika epareilulta miljoonille ihmisille.
 |
| Lepohetki bussimatkalla. Tää on näiden naisten duuni, joka päivä, 40 C lämpötilassa. Osta vähän pähkinöitä, 10 senttiä? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti